*

Ajatuksia Suomesta ja Pohjoismaista Taloudellisia tosiasioita ei voi välttää

Muutoksen aika on vuonna 2017

  • Muutoksen aika on vuonna 2017

Tänä vuonna olemme voineet huomata, etteivät vanhat politiikan säännöt ja lait pidä enää paikkaansa. Donald Trump voitti Yhdysvaltain presidentinvaalit ja Iso-Britannia äänesti Brexitin puolesta. Näiden merkittävien äänestystulosten pohjalta olisi aika alkaa harkita ja analysoida, miksi äänestäjät eivät ole enää tyytyväisiä valtavirralle tyypillisiin poliittisiin vaihtoehtoihin.

Globalisaatio on muuttanut kaiken sen, mistä kansalliset päättäjät ja virkamiehet päättivät vielä muutama vuosi sitten.  Maailmanmarkkinoiden kysyntä ja tarjonta asettavat rajat poliitikkojen vaikutusmahdollisuuksille kaikilla politiikan osa-alueilla. Tämä ei ole kuitenkaan syy siihen, miksi kansalaiset ovat päätyneet äänestämään ääriliikkeitä.

Globaalin finanssikriisin jälkeen reaalipalkat ovat laskeneet monissa työväelle tyypillisissä ammateissa ja työttömyys on niillä aloilla pysynyt suhteellisen korkealla tasolla. Jatkuva teollisuuden siirtyminen kehittyneistä maista nouseviin maailmantalouksiin ja työvoiman tarjonnan kasvu ovat jättäneet perinteisen länsimaisen keskiluokan asemaan, jossa elintason ja työllisyyden tulevaisuuden näkymät eivät ole valoisia. Kansalliset päättäjät eivät ole heränneet tähän todellisuuteen ja heidän poliittiset päätöksensä eivät ole auttaneet tilanteen ratkaisemista.

Nykyinen vaikea ulkopoliittinen tilanne ja merkittävät pakolaisvirrat ovat voimistaneet keskiluokan näkemystä poliittisen eliitin kyvyttömyydestä ratkaista keskeistä yhteiskunnallista ongelmaamme länsimaissa, kun keskiluokalta on leikattu ja lisää voimavaroja on suunnattu pakolaisten ja maahanmuuttajien integroimiseen. Näiden huomioiden pohjalta ei ole mikään ihme, että kansa on sankoin joukoin päättänyt äänestää populistisia liikkeitä vuonna 2016.

Ratkaisu ongelmaan ei kuitenkaan ole valittujen populististen ehdokkaiden tarjoamat ratkaisut, kuten kansainvälisen kaupan vastaiset tullit tai merkittävästi kireämpi maahanmuuttopolitiikka. Kilpaileminen tehokkaamman massatuotannon maiden kanssa ei ole järkevää. Meidän pitää antaa halpatuotantomaiden tuottaa halvalla kulutushyödykkeensä ja tarjota korkealaatuista asiantuntijaosaamista ja korkean teknologian tuotteita, joilla on korkein reaalihinta maailmanmarkkinoilla.

Keskiluokan taloudellista asemaa voidaankin parantaa paremmalla talous- ja koulutuspolitiikalla. Nykyisin menneisyyden aloilla toimivat kansalaiset pitäisi ohjata uudelleenkouluttautumaan ja nuoret ohjata opintoihin, joilla on arvoa tulevaisuudessa. Vaikkapa ohjelmointi ja matemaattiset aineet ovat hyviä esimerkkejä tällaisista tulevaisuuden aloista. Sen sijaan humanistisista koulutusohjelmista voitaisiinkin hyvin leikata tulevaisuudessa etenkin Suomessa. Nämä olisivat hyviä koulutuspoliittisia toimenpiteitä tulevaisuutta ajatellen.

Vastaavasti talouspolitiikan pitäisi olla tätä rakennemuutosta tukevaa. Downshiftausta ja köllöttelyä ei pitäisi nykyisen tavoin tukea. Sen sijaan työttömyystukea pitäisi ainoastaan saada aktiivisesta työnhausta ja uudelleenkouluttautumisesta tulevaisuuden aloille. Ainoastaan keskiluokan jäsenet itse voivat parantaa omia tulevaisuudennäkymiään ja valtio voi vain tehdä ohjaavia ja edesauttavia toimenpiteitä, jotka pitää tehdä länsimaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin säilyttämiseksi sekä sen edelleen kasvattamiseksi.

Tässä olisikin muutama hyvä talouspoliittinen neuvo Suomen päättäjille vuodelle 2017. Suomi ja Eurooppa tarvitsevat rohkeaa talouspolitiikkaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin vuonna 2017.

Hyvää tulevaa vuotta toivottaen,

Juhani Savonen

 

Lähteet:

The Economist - Doom and gloom (20.11.2014)

http://www.economist.com/blogs/graphicdetail/2014/11/secular-stagnation-...

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Globaalin finanssikriisin jälkeen reaalipalkat ovat laskeneet monissa työväelle tyypillisissä ammateissa ja työttömyys on niillä aloilla pysynyt suhteellisen korkealla tasolla.''

Suomessa on akateemisten palkat jopa romahtaneet.

Käyttäjän JuhaniSavonen kuva
Juhani Savonen

Suomessa akateeminen työttömyys johtuu työmarkkinoiden joustamuudesta ja siitä, että ihmiset ovat kouluttautuneet eilisen aloille, jotka hiljalleen kuihtuvat pois digitaalisaation ja automatisaation vuorovaikutuksesta.

Käyttäjän JoriKostiainen kuva
Jori Kostiainen

Akateeminen työttömyys johtuu myös siitä, että Suomessa yliopistokoulutuksesta on tullut kansanhuvia, koska sitä tarjotaan "vähän kaikille". Toisinsanoen yliopistoon ovat menneet sellaiset, joiden oikea paikka olisi ollut ammattiopisto-tasoisella sektorilla. Siksi suomalaiset ovat suhteellisen hyvin koulutettuja, mutta akateeminen työttömyys on korkea (n. 40 000 akateemista työtöntä).

Rajoittaisin itse oikeutta yliopistotasoiseen opiskeluun vähentämällä paikkoja koulutusohjelmista, jotka työllistävät heikosti.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä varten keskiluokan taloudellista asemaa pitäisi parantaa?

Käyttäjän JuhaniSavonen kuva
Juhani Savonen

Yleinen hyvinvoinnin parantaminen on usein talouspolitiikan ja politiikan tärkeimpiä tavoitteita. Siksi keskiluokan hyvinvointia kannattaa ja pitää pyrkiä parantamaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Niinhän ne uskovat, että BKT on hyvinvoinnin mittari.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#3
Siksi, että Suomen yläluokka on niin pieni. Keskiluokka ruokkii passiiviväestön ja keskiluokka on kaikkein lujimmilla kuormansa kanssa.

Ongelmana on heidän kiihtyvä maastamuutto.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Keskiluokan romahtaessa muuttuu tyypillisesti myös valtiojärjestelmä epävakaammaksi ja ajan myötä myös demokratia ja toimiva markkinatalous kärsivät.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Miten niin "tyypillisesti". Missä keskiluokka on romahtanut? Mikä toimiva markkinatalous? Sehän on globaalissa kriisissä.

Käyttäjän AnneSoimajrvi kuva
Anne Soimajärvi

Juhani Savonen, kirjoitat, että "Nykyisin menneisyyden aloilla toimivat kansalaiset pitäisi ohjata uudelleenkouluttautumaan ja nuoret ohjata opintoihin, joilla on arvoa tulevaisuudessa."
Esimerkiksi tulevaisuuden aloista nostat ohjelmoinnin ja matemaattiset aineet ja lisäät, että "Sen sijaan humanistisista koulutusohjelmista voitaisiinkin hyvin leikata tulevaisuudessa etenkin Suomessa."
Kertoisitko esimerkein, mitä ovat menneisyyden alat?
Entä millaisiin ammatteihin, millaiseen työhön tarkemmin ottaen näet hyödylliseksi kouluttautua ja mihin kansalaiset koulutuksen jälkeen työmarkkinoilla mielestäsi voisivat sijoittua?
Kuinka paljon ohjelmoinnin ja matemaattisten aineiden uusia osaajia Suomessa sinun näkemyksesi mukaan jatkossa vuosittain tarvittaisiin? Kuinka suuri osa peruskoulun päättävistä nuorista ja toisaalta niillä menneisyyden aloilla nyt työskentelevistä sekä työttömistä pääsisi näiden kaavailemiesi koulutuspoliittisten toimenpiteiden myötä vuosittain uuden uran alkuun?
Entä luuletko, että edelleen voisi noiden opintosuuntien sivuun jäädä osa nuorista koulutusikäisistä? Tai vanhemmasta väestä, keski-ikäisistä ja varttuneemmista työikäisistä? Mitä suosittelet heille?
Millaisia uusia ulottuvuuksia näillä kouluttautumisilla sitten mahdetaan saavuttaa? Mainitset korkean teknologian tuotteet ja korkean luokan asiantuntijuuden. Kerro lisää, millaisia näkymiä näillä saroilla odotat?

Vastauksiasi mielenkiinnolla odottaen, Anne Soimajärvi

Käyttäjän JuhaniSavonen kuva
Juhani Savonen

Muun muassa valtiotieteiden tutkinto on osoittautunut suhteellisesti vähemmän hyödylliseksi. Digitaalisaatio ja globalisaatio vähentää virkamiesten tarvetta yhteiskunnassa. Tulevaisuudessa suurempi paino työmarkkinoilla tulee olemaan koodaamisessa ja teknologian avulla tehtävissä töissä. Siksi näen, että keskiluokka voi parantaa tulevaisuuden näkymiään oppimalla koodaamaan ja käyttämään muita tietoteknisiä työkaluja. Vain korkean tuottavuuden avulla Suomi voi kilpailla kansainvälisillä markkinoilla.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#9
Perinteisiä duunareita tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Nyt duunarit eivät tule toimeen nettopalkallaan.

He tarvitsevat tulonsiirtoja, eli omia verojaan takaisin. Olisi paljon halvempaa verottaa kevyemmin.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Humanistisia aloja ei pitäisi kyllä päästää täysin rapautumaan, koska niillä on suurta yhteiskunnallista merkitystä. Historiaa ja yhteiskuntatieteitä tutkitaan julkisin varoin, jotta menneisyyden opetukset eivät unohtuisi.

Käyttäjän JuhaniSavonen kuva
Juhani Savonen Vastaus kommenttiin #12

En ole missään vaiheessa maininnut alan alasajoa. Tietysti kansan sivistyksestä pidetään huolta, mutta se ei tarkoita etteikö menoja voi järkeistää. Viihdeala voisi perustua kokonaan markkinaehtoisuuteen. Kansallisteatterin rooli voitaisiin laittaa uuteen harkintaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kilpailuttaminen taasen on paisuttanut hallintohimmeleitä.
Koodamista opetellaan peruskoulussa lukutaidon ohella.

Käyttäjän AnneSoimajrvi kuva
Anne Soimajärvi

Kiitos vastauksesta, Juhani Savonen.
Niputat keskiluokan yhdeksi massaksi. Ihmiset ovat kuitenkin yksilöitä, joilla on jokaisella erilaisia piirteitä, vahvuuksia ja heikkouksia.
Jokaisesta ei ole huippukoodaajaksi, esimerkiksi.
Kuten joku toinen kommentoija mainitsi, aina tarvitaan myös duunareita ja monenlaisia muita osaajia ja tekijöitä.
Puhut useaan otteeseen nimenomaan keskiluokasta. Entä muut?
Mihin luokkaa sinä kuulut?

Käyttäjän JuhaniSavonen kuva
Juhani Savonen Vastaus kommenttiin #16

Tässä analyysissä pyrittiin analysoimaan muutosta äänestyskäyttäytymisessä. Siksi keskiluokkaa ja yleistä ns. normaalia työtä tekevää väestöä analysoitiin tässä analyysissä.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #16

#16

''Niputat keskiluokan yhdeksi massaksi.''

Miten Anne Soimajärvi polarisoisi keskiluokan?

Käyttäjän AnneSoimajrvi kuva
Anne Soimajärvi Vastaus kommenttiin #18

Valitettavasti en ymmärrä kysmystäsi.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #27

#27
Minä uskon sen. Kysymyksellä vastaaminen kysymykseen olisi ollut toinen vaihtoehto.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Juhani Savonen,
niputat hieman erikoisella tavalla työväen ja keskiluokan. Tilastosi ja ajatuksesi viittaa ulkomaille, keskiluokan kurjistuminenhan on ollut USAssa pitkään näkynyt ilmiö. Työväen kurjistuminen on Suomessa selvää ja hallituksen politiikkakin on lisännyt tuloeroja. Keskiluokan kurjistumisesta Suomesssa kaipaisin tilastoja ajatuksen tueksi. Toki akateeminen työttömyys on kasvanut, mutta muita tutkimuksia tai tilastoja asiasta en ole itse nähnyt. Perustuuko näkemyksesi ennustukseen trendin toteutumisesta meillä vai tutkimustulokseen?

Tuo kristallipallo oikean akateemisen koulutuksen suhteen on hieman hankala, koulutuksen kestäessä 4-5 vuotta, niin kellä on näkemys oikeista aloista? Kuka määrittää tulevaisuuden työt? Viittaat esimerkiksi kilpailuun valmistuksessa, ja ettei meidän kannata sen kanssa kilpailla. Kuitenkin esimerkiksi tulevaisuustyöryhmän selonteko kertoo valmistuksen olevan robotisaation ja 3D-tulostukseen kehittymisen myötä tulevan takaisin Kaukoidästä?

Viittasit valtiotieteen tutkinnon olevan heikko tulevaisuudesssa, yhtä hyvin vaikkapa ekonomien hommat vähenevät valkokaulushommien kuten pörssianalyytikkojen hommien mennessä tekoälysovelluksille. Tällä hetkellä elämme vaiheessa, jossa 5 vuoden ennustaminen on todella hankalaa, enkä tästä kirjoituksestakaan eväitä siihen löytänyt.

PS. Economist vuodelta 2014 on lähteenä jo so last season.. ;-)

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Kansan yhteneväisyys auttaisi moneen asiaan. Moni kirjoitus täällä Usarissakin on jonkinlaista vastakkainasettelua sosiopoliittisissa kysymyksissä.

On selvää, että ns. keskiluokka on tärkeä, mutta se, etteivät kyseiset ihmiset uskalla edes ajatella; "Mitä jos...?" (työttömyys, sairaus, vanhusten hoito jne.) ja tuijottavat vain omaan napaansa, vaikka koko kansakunta tulisi ottaa huomioon.

Kansakuntamme on suurelta osin sairas, mutta ainahan sitä voidaan paeta 'hömppään' ja sitä on runsaasti mediassa tarjolla.

Henry

Käyttäjän JuhaniSavonen kuva
Juhani Savonen

Toimivaa yhteiskuntaa ei ole koskaan rakennettu hyväntekeväisyyteen. Ihmisillä pitää olla kannustimet yrittää parantaa elintasoaan, siten että ulkoisvaikutukset eivät haittaa muita yhteiskunnan jäseniä. Siksi en näe, että ajatukseni olisivat ristiriidassa kestävän kehityksen tai muiden ihmisten ympäristökysymysten kanssa.

Käyttäjän Juha-PekkaVaarala kuva
Juha-Pekka Vaarala

Nimeä edes yksi menneisyyden ala: terveydenhuolto, metsäteollisuus, kaupan ala, tekstiiliteollisuus, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, kaivosteollisuus, opetusala, maanviljelys...?

Trumpin ja Faragen voiton keinot: valehtelu, herjaaminen, uhkailu. Ihquu!

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Ylikoulutus johtaa massaköyhyyteen akateemisten parissa.

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005021542.html?...

Nykyisin vaaditaan vähintään vuoden koulutus töihin, jotka ennen opittiin kahdessa viikossa työmaalla.

Käyttäjän JuhaniSavonen kuva
Juhani Savonen

Kyseessä ei ole niinkään ylikoulutus, vaan väärä alavalinta. Kielitaitoinen korkeakoulutettu väestö hakeutuu usein ulkomaille. Toisin on käynyt. Tämä nykyinen tilanne viittaa selkeämmin työntarjonnan ja työnkysynnän huonoon kohtaamiseen työmarkkinoilla. Tämän takia on syytä olettaa. että koulutus- ja työmarkkinat toimivat heikosti ja tehottomasti Suomessa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin, näinhän se edustamasi puolue ratkoo näitä ongelmia ensi vuonna:
"Hallitus aikoo ”aktivoida” työttömiä erikoisella tavalla.
Tällä hetkellä omaehtoiseen työllistymistä edistävään koulutukseen osallistuva työtön saa koulutusajalta kulukorvausta 9 euroa päivässä. Ensi vuonna korvausta ei kuitenkaan enää makseta, jos koulutukseen osallistuminen on oma-aloitteista. Kulukorvausta saa vain viranomaisen määräämistä koulutuksista."

"Ansiosidonnaisella päivärahalla olevien koulutusaikaiset tulot tippuvat keskimäärin 13 prosenttia. Peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea saavilla leikkaus on 22 prosenttia. Työttömän taloudessa kyse on järkyttävän suuresta summasta, nettona noin 200 eurosta kuukaudessa"

Nerokasta, eikö? Tästä haastattelupelleilystä en edes jaksa aloittaa..

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-200000499887...

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Tämän takia on syytä olettaa. että koulutus- ja työmarkkinat toimivat heikosti ja tehottomasti Suomessa.''

Suomen ongelma on siinä, että töitä ei kannata tehdä, eikä teettää.

Lisäksi Suomen toipuminen Koiviston konklaavin 66.000 yrittäjän tuhoamisesta ottaa pari sukupolvea aikaa.

Suomen talousongelmat ovat ihan kotikutoisia ja hölmöydestä johtuvia, joille ei nopeasti voi tehdä muuta kuin velkaantua.

Käyttäjän KalleVirtanen11 kuva
Kalle Virtanen

Oivaltavinta tekstissä oli määritellä USA:n republikaanipuolue ääriliikkeeksi (muutenhan juttu olikin pelkkää populistista keskiluokan kosiskelua). Mielenkiintoista oli myös se, että koska "länsimaisuus" toimii tekstissä punai...eikun johtavana lankana, niin siitä on pääteltävissä, että humanismi ja humanistiset yhteiskunnalliset toimialat yms. ovat kirjoittajan mielestä lähtökohtaisesti "itämaisia" juttuja(koska niistä pitää leikata.) Se, että itse ei ole esim. historiasta kiinnostunut, ei vielä välttämättä tarkoita sitä, etteikö sen tuntemisella voisi olla jotain hyvää ja hyödyllistäkin annettavaa. Omasta puolestani toivotan kirjoittajalle myös muutoksellista uuttavuotta, vaikkapa esim.hallituskokoonpanon suhteen.

Toimituksen poiminnat