Ajatuksia Suomesta ja Pohjoismaista Taloudellisia tosiasioita ei voi välttää

Eläkekatto on uhka eläkejärjestelmän uskottavuudelle

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vaatii eläkekattoa suurille eläkkeille viimeisimmässään kannanotossaan (Verkkouutiset 29.7.2015). Rinne tyystin sivuuttaa kaikki matemaattiset mallit ja taloudelliset tosiajat eläkejärjestelmämme rakenteesta. Kyseessä on siis tyypillinen kateellisuuden anatomian tuotos, joka ei perustu laisinkaan taloudellisten tosiasioiden tunnustamiseen.

Tosi asia on, että eläkkeiden pitäisi perustua henkilöiden yksityisiin eläkemaksuihin. Tämä ideaali ei toteudu Suomessa. Eläkejärjestelmä ei ole rahastoiva, vaan perustuu nuorempien ikäluokkien maksukykyyn ja eläkerahastojen sijoituksiin. Lisäksi heikompi osaisten eläkkeitä on nostettu hyvin toimeentulevien korkeiden maksujen turvin ja heidän eläkkeitään supistettu. Täten eläkkeitä on ikävä kyllä jo tasattu, jotta autoritääriset pohjoismaiset tasa-arvo ihanteeseen päästäisiin. Tästä syystä Portugaliin muuttaneet ovat maksaneet muiden eläkkeiden maksuun jo pitkään ja eivät saa todellista eläkettä, joka vastaisi heidän eläkemaksujaan.

Eläkekaton tuominen sosialisoisi kaikki tulot, jotka ylittävät määrätyn eläkkeen enimmäismäärän. Jos olisivat hyvin toimeentuleva haluaisitko antaa rahasi, jotka kuuluisivat sinulle eivätkä Rinteelle? Vastauksesi olisi korkealla todennäköisyydellä kieltävä. Tämä johtaisikin entisestään yrityksissä palkkiojärjestelmien siirtymisen eläkejärjestelmän maksujen ulottumattomiin. Se laajentaisi entisestään nykyisen eläkejärjestelmän rahoitusvajetta ja murskaisi sen viimeisetkin uskottavuuden rippeet korkeakoulutettujen silmissä. Tämä johtaisi pahimmassa tapauksessa eläkejärjestelmän kaatumiseen, mikä onkin valtion organisoiva pyramidihuijaus. Työelämään siirtyvät tuovat uutta rahaa ja vanhat jäsenet sitä nostavat, kuten WinCapitan tapauksessa tapahtui.

Tämä päätelmä viittaakin siihen, että Rinteen eläkekatto on uhka kaikkien nyt työelämässä olevien eläkkeille ja vanhuuden turvalle. Jos suomalaiset haluavat tulevaisuudessa nostaa luvattuja eläkkeitä, olisikin eläkekatto puheiden lakattava. Ne luovat ainoastaan taloudellista epävarmuutta eläkejärjestelmällemme ja myötävaikuttaa sen kaatumista.

Nykyisen järjestelmän on rahoituksellisten haasteiden edessä, kun työelämässä olevien määrä ei vastaa eläkeläisten lukumäärää. Eläkejärjestelmää olisikin uudistettava niin, että eläkevastaisia ainoastaan itsekustannettuja maksuja. Muuten voimme olla varmoja, että järjestelmää pyritään kiertämään.

Juhani Savonen

Puheenjohtaja                                                                                                                                                                   Espoon Nuoret Järkiporvarit RY

Viitteet:

http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/rinne_elakekatto-38985

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (63 kommenttia)

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Nykyinen eläkejärjestelmä ylipäätänsä on epäuskottava. Meidän sukupolvemme tuskin tulee saamaan eläkettä kyseisestä järjestelmästä, vaikka olemme maksaneet 25% palkasta eläkejärjestelmään.

Pekka Heliste

Eläkkeesi riippuu siitä haluavatko lapsesi elättää sinut, isäsi ja äiisi ovat silloin kuolleet, joten he tuskin osallistuvat enää elättämäsiseesi.

Mutta tuolla eläkemaksulla olet elättänyt omat vanhempasi heidän eläkkeellä ollessaan

Eläke on vain omien vanhempien elättämisvelvoitteen ulkoistamista

Koetapa tehdä lapsia ja huolehtia, että he pääsevät hyviin töihin ja koeta elää heidän kanssaan sovussa

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Vanhemmat on hyvä elättää, mutta nykyinen malli on huono.

Käyttäjän MattiParkkinen kuva
Matti Parkkinen

Ymmärtääkseni johtajien supereläkkeistäkin huomattava tai valta-osa maksetaan työssäolevilta perittävistä eläkemaksuista. Henkilötasolla nämä eläkekeisarit saavat siten eniten myös rahastoimatonta eläketuloa. Vai olenko väärässä?

Käyttäjän JuhaniSavonen kuva
Juhani Savonen

Asia on juuri näin. Kuitenkaan heidän eläkkeensä eivät vastaa aikaisempia eläkemaksujaan, joten hekin häviäjiä nykysysteemillä.

Pekka Heliste

Väärin, nykyiset johtajien lisäeläkkeet ovat maksuperusteisia eli he saaat tuota korkeaa lisäeläkettä vain niin kauan kuin maksut riittävät kattamaan menon

Tämän päälle johtajat saavt myös lakisääteisen eläkkeen,, joa on nykyään 18-vuotiaasta saakka kertyvä niin, että eläkettä kertyy jokaisesta vuodesta sen vuodne tulon mukaan

Ensimmäiset täysin tämän periaatteen mukaiset ovat synyneet 1987. Muuta ovat saaneet vapaakirjan 2005 ja sen jälkeen eläke on kertynyt vuosittaisten ansioitten mukaan

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Väärin Pekka Heliste me kustannamme suurimman osan lisäeläkkeistä. Maksu ei riitä kattamaan kuin osan niistä kuluista.

http://www.taloussanomat.fi/raha/2014/05/02/hs-pal...

Tätähän ay-johtajat yrittivät meille valehdella omista lisäeläkkeistään. Mutta valehtelun aika on ohi.

Nykyiset eläkkeet pystytään maksamaan vain, koska eläkemaksut on nostettu viisinkertaisiksi ja eläkkeitä nuorilta on leikattu vahvasti. Eikä tämäkään riitä. Tämä viimeinen uudistuskin tehtiin pohjana 72% työllisyysaste. Nyt ollaan noin 67% kohdalla. Tästä voimme päätellä, että maksut tulevat nousemaan ja kun ei palkkasummasta oikein puolta voi pistää pelkästään eläkeveroon myös tulevien eläkkeiden heikennys jatkuu.

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen Vastaus kommenttiin #6

Vanhassa lisäeläkejärjestelmässä oli mahdollista tyel-järjestelmän puitteissa ottaa lisäeläke. Siitä meni lisämaksu mutta se ei ole kattanut koko eläkettä koska maksu oli samalla tavalla arvioitu kun varsinainenkin eläkemaksu: lapset hoitavat loput. Kun uusien lisäeläkkeiden myöntäminen lakkasi lakkasivat myös uudet maksut ja vanhat eläkkeet jäivät yhteiseksi rasitteeksi. Näitä eläkkeitä on vielä paljon maksussa kuten muitakin vanhoja ylisuuria ansioeläkkeitä, jotka perustuvat työsuhteiden viimeisten vuosien ansioihin eivätkä elinkaariansioihin.

Kuitenkin nykyiset vuorineuvokset saavat ansioeläkkeen lisäksi yksityisiä eläkkeitä, jotka eivät kuulu tyel:n piiriin. Eläkeyhtiölle maksetaan vaikkapa könttäsumma, kuten me valtio-omistajina maksoimme Itellan pääjohtaja Alholle miljoonan eläkkeelle lähdön kunniaksi. - En ymmärrä miksi omistajat ovat näin anteliaita, kyse lienee johtajapiireihin ja heitä konsultoiviin piireihin liittyvästä kulttuuri-ilmiöstä missä motiivina on keskinäinen etu. Ehkä Alhon tapauksessa tämä oli palkkio Itellan oman eläkesäätiön purkamisesta, mikä toi kertaluontoisen tulosparannuksen vanhoista säästöistä.

Eläkkeiden verotus on ansiotulojen verotusta kireämpää mitä on vaikea perustella ainakaan työeläkelupauksen kannalta. Samoin eläkekatto on vastoin ansiosidonnaisen eläkkeen ideaa.

Jostain syystä tiedotusvälineet Hesari etunenässä sekoittavat ansiosidonnaiset eläkkeet, vanhat lisäeläkkeet ja johtajien ostoeläkkeet vyyhdeksi, jonka kietomisen motiivina lienee vain keltaisen lehdistön tarve palvella lukijakunnan enemmistön kateutta ja katkeruutta. Mielestäni työeläkejärjestelmä ja eläkkeiden verotus vaatisivat oikaisemista mutta keskustelu on vaikeaa kun puhutaan eri asioista päällekkäin. - Hesarillakin oli vielä 1980-luvun alkuun lisäeläkejärjestelmä, millä taattiin henkilöstön pääsy eläkkeelle virkamiesten tavoin 63-vuotiaina mutta Sanomilla taisi olla oma eläkesäätiö, mistä vastuu ei levinnyt kuin omaan porukkaan.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #6

Kuten laskevasta terndistä kuluissa näkyy, kyeseesän väistyvä järjestelmä eikä sen piiriin ole pääsyyt uusia jäseniä

Aivan kuten kerroin

Uudet lisäeläkkeet ovat olleet ns maksuperustaisia eli niitä maksetaan niin kauan kuin tuossa henkilökohtaisessa raahstossa on rahaa.Ja raha rahastoon on tullut työnantajan ylimääräisestä maksusta.

Sotket kaksi asiaa keskenään

Viljo Häggman

Eiköhän esimerkiksi näiden kolmen muskettisoturin eläkkket ole sellaisia että yritys josta ovat jääneet eläkkeelle maksaa huippueläkkeet ihan omana erillissopimuksenaan. Riittää kun yrityksen hallitus niin päättää. Taisi vielä joku muskettisotureista olla päättämässä aseveljensä eläkkeestä.
Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta.

Pekka Heliste

Olet väärässä, he saavat lakisääteisen eläkkeen samoin perustein kuin me tavistenkin.

Jättieläkkeet perustuvat firman maksamaan lidäeläkkeeween,joka on 100 % rahastoitu erilliseen rahastoon. Kos rahasto loppuu niin myös lisäeläke loppuu

Lakisääteisestä järjestelmästä ei voi maksaa ylimääräistä

Ennen oli toisin,mutra se aika on mennyt ja edunsaaja kuolleet

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Uusia lisäeläkkeitä ei enää myönnetä, mutta maksaminen jatkuu. Mm sttk ex pj on vielä vetreänä remmissä.

Nämä tiedot löytyvät helposti netistä. Linkaamastani jutusta löytyvät perustiedot. Tällä hetkellä 130miljoonaa vuodessa. Se tosin on pikkurahaa. Vai onko.

Pekka Heliste

Olet väärässä, he saavat lakisääteisen eläkkeen samoin perustein kuin me tavistenkin.

Jättieläkkeet perustuvat firman maksamaan lidäeläkkeeween,joka on 100 % rahastoitu erilliseen rahastoon. Kos rahasto loppuu niin myös lisäeläke loppuu

Lakisääteisestä järjestelmästä ei voi maksaa ylimääräistä

Ennen oli toisin,mutra se aika on mennyt ja edunsaaja kuolleet

Pekka Heliste

Olet väärässä, he saavat lakisääteisen eläkkeen samoin perustein kuin me tavistenkin.

Jättieläkkeet perustuvat firman maksamaan lidäeläkkeeween,joka on 100 % rahastoitu erilliseen rahastoon. Kos rahasto loppuu niin myös lisäeläke loppuu

Lakisääteisestä järjestelmästä ei voi maksaa ylimääräistä

Ennen oli toisin,mutra se aika on mennyt ja edunsaaja kuolleet

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

(HS Talous 1,5) Toimittaja Tuomo Pietiläisen kirjoituksesta maininta, että TEL-lisäeläkejärjestelmä ei ole pystynyt kantamaan luvattua etuutta ja siksi etenkin hyväosaisten etuisuutta joudutaan tukemaan lakisääteisen TyEL-järjestelmän, siis matti meikäläisen, lompakosta.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #49

Noita lisäeläkkeitä ei ole myönnetty pitkään aikaan. Nykyään lisäeläkkeet ovat maksuperusteisia eli lisäeläkkeitä maksetaan niin kauan kuin rahasto riittää

Sen sijaan yrittäjäeläkkeitä tuetaan 20% ja maanviljelijöiden eläkkeitä 80% verovaroista

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Niin, jos on eläkekatto. Pitää olla myös maksukatto.

Pekka Heliste

Todellista eläkekattoa ei ole kuin Pohjois-koreassa

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Uskottavuudelle? Se uskottavuus taitaa olla jo monen mielestä menetetty. Etenkin kansaneläkettä saavien ja työnantajien (jotka maksaa ne Tyel-maksut).

Olisi pitänyt silloin rahastoida kun suuret ikäluokat olivat vielä töissä.

Pekka Heliste

Nykyiset rahastot on luotu suurten ikäluokkien aikaan

Jussi Rajaniemi

Hah, hah - mutta se ei riitä alkuunkaan. Kun nykyiset ikäluokat olivat parhaassa työiässä 70- ja 80-luvulla, kartutettiin rahastoa keskimäärin 10 %:n TyEL-maksulla. Viimevuonna eläkkeitä maksettiin 24,4 miljardilla, eli jos järjestelmään ei pumpattaisi kokoajan 24 % kaikista palkkatuloista "rahastoista" loppuu rahat alle 6 vuodessa. Jos suuret ikäluokat maksaisivat omat eläkkeensä, pitäisi eläkerahastoissa olla rahaa nyt noin 600 miljardia 150 miljardin sijasta.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #15

Yksikään ikäluokka ei ole maksanut eläkkeestään ja tuskinpa tulee maksamaan

Rahastot on alunperin luotu tasaamaan ikäluokkien koosta ja talouskasvusta johtuvia eroja

Norjan lukuunottamatta yhdessäkään maassa ei ole täysin 100% rahastoitua eläkejärjestelmää, koska säästämisaste romahduttaisi talouden

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #22

"Yksikään ikäluokka ei ole maksanut eläkkeestään ja tuskinpa tulee maksamaan"

Niin, sehä tässä se ongelma onkin. Sodanjälkeisistä sukupolvista pienin laitetaan maksamaan suurimman eläkkeet...

"Norjan lukuunottamatta yhdessäkään maassa ei ole täysin 100% rahastoitua eläkejärjestelmää, koska säästämisaste romahduttaisi talouden".

Aivan utopistinen ajatus. Se on taloudelle ihan sama käytetäänkö tienatut rahat työikäisenä vai eläkeläisenä.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #15

Eläkeläisiä on 1,5 miljoonaa ja heistä suurten ikäluokkien edustajia 375000

Suurten ikäluokkien eläkemeno on n 5 miljardia ja he saavat n 3 miljardia eläkettä ulkomailta

Ei siis mikään valtava rasite.

Tuo 25 miljardia sisältää mm perhe-eläkkeet ja työkyvyttömyyseläkkeet, joissa edunsaaja ovat pääasiassa 0-65-vuotiaita.

Nämä eläkkeet ovat n 5 miljardia.

Oma lukunsa ovat julkisen sektorin eläkkeet ne ovat n 8 miljardia ja ne maksetaan suoraan verovaroista. Liikanen aloitti niiden rahastoihin,mutta Niinistön lopetti
Nyt taas rahastoidaan

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #23

Onkohan sinulla mennyt vuosi ja kuukausi sekaisin? Työeläkettä maksettiin viimevuonna 24,4 miljardia, mistä yksityisten alojen kassasta maksettiin 15,3 miljardia (TyEL, MEL, YEL, MYEL) ja julkistenalojen kassasta 9,1 miljardia(VaEL, KuEL, KiEL). Tämä summa tulee kasvamaan seuraavat 7 vuotta ja sitten se alkaa pienemään hyvin hitaasti. Tällä hetkellä eläkkeitä maksetaan noin 2 miljardia kuukaudessa.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #26
Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #23

1 500 000 - 375 000 = 1 125 000

Paljonko Tyelejä (ja TEL:jä, LEL:jä, YEL:jä, MYEL:jä) nämä 1 125 000 eläkeläistä maksoivat aikoinaan? Tai heidän työnantajansa?

Miksi Niinistö lopetti rahastoinnin?

Daniel Kaartinen

Jos eläkekatto, niin silloin myös eläkemaksukatto.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Se kuulostaa reilulta, mutta tässä tilanteessa se ei onnistu. Nyt on vaan eläkkeen saajia liikaa ja maksajia liian vähän.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Eläke on puhtaasti hallinnollinen järjestely, ja voidaan siksi rakentaa miten halutaan.

Eläke ei ole kuten "perunat laarissa" odottamassa talvea siis eläkeikää vaan se on sukupolvien yli tehty sopimus jossa tämän päivän palkansaajat "velvoittavat" lapsiaan huolehtimaan itsestään. Aktiivinen työväestö "elättää" niin lapset kuin vanhukset ajassa omalla työllään.

Rahan keksimisen jälkeen ei ole ollut yhteyttä työn, palkan ja ansaitsemisen(deserve) välillä. Tulonjako on organisoituneessa yhteisössä liittyy lähinnä asemaan yhteisössä ja tietenkin mahdollisuuteen vaikuttaa omaan osuuteen "kokonaiskakusta". Työn arvolla ei ole juurikaan tekemistä asian kanssa. Olemme täysin riippuvaisia toisistamme eikä minkään työn väheksymiseen ole aihetta. Eläkkeenkään osalta ei voida puhua siitä onko huomattavan korkeat tai matalat eläkkeet ansaittuja, vaan kyse on juuri järjestelmän ominaisuudesta.

Koska ei voida ei voida puhua "ansaitsemisesta", ei löydy moraalisia perusteita kannattaa jotain järjestelmää tai vastustaa jotain toista. Kyse on puhtaasti poliittisesta päätöksestä, jossa päätetään miten pidetään huolta kustakin kansanryhmästä. Jos katsotaan että satojentuhansien eläkkeet eivät anna oikeaa signaalia palkansaajille tai muille eläkeläisille, on eläkekatto asiallinen.

Korostan että "ansaitseminen" liittyy ihmisen itsekkäisiin tarpeisiin ajalta jolloin elettiin niukkuudessa. Lisäksi korostan että meidän tulonjakojärjestelmä on käytännössä täysin hallinnollinen, ja korostaa ihmisen asemaa eikä niinkään hänen työnsä arvoa yhteisölle.

Itse kannatan reilua perustuloa (johon sisältyy myös kuntakohtainen asumislisä), ja jokainen voi sitten miettiä lisäeläketarpeitaan ja-mahdollisuuksiaan.

ps. Suomessa tarvitaan vain yksi eläkeyhtiö. Useat eläkeyhtiöt luovat vain turhaa kallispalkkaista byrokratiaa. Eläkeyhtiön tarkoitus on sijoittaa eläkkeet turvaavasti, ei siis mitään raketti tiedettä. Lisäksi alkuperäinen tarkoitus oli edistää kotimaista pääomien kerääntymistä kotimaisiin investointeihin. Jokainen voi kysyä miten nämä tavoitteet toteutuvat nykyään.

Käyttäjän lasseneponen kuva
Lasse Neponen

Miksi juuri tässä asiassa Suomen pitäisi poiketa lähes kaikista muista Euroopan maista, joilla on n. 5000,- eläkekatto ?

Eläkejärjestelmämme kohtelee myös hyvin eriarvoisesti eri ikäluokkia, sillä suuret ikäluokat ovat eläneet pitkien työsuhteiden aikaa ja saivat eläkkeen, joka määräytyy heidän viimeisten työvuosien eli korkeimman palkkansa mukaan. Täysin päinvastaisesti nuorempien pätkätyöyhteiskunnan ikäluokkien eläkkeet määräytyvät koko työuran tulojen mukaan, jääden 30-40% edellisen ikäluokan eläkkeitä pienemmäksi.

Kun vielä huomioidaan hyvätuloisten mahdollisuus minimoida elinkustannukset eläkkeellä ollessaan mm. omistusasumisen ja sijoitusvarallisuuden kautta saatavalla pääomatulolla, niin onko YHTEISkunnallisesti tarkoituksenmukaista samanaikaisesti maksaa kymmenien tuhansien kuukausieläkkeitä, kun kouluissa ruoka-annoksia pienennetään ja päiväkodeissa ryhmäkokoja kasvatetaan tulevaisuuden veronmaksajille ?

Pekka Heliste

Suurten ikäluokkien eläkkeistä merkittävä n osan maksaa Ruotsin valtio
.
Suomesta muutti 60-70-lukujen taitteessa liki puoli miljoonaa ihmistä ulkomaille. Pääosin suuria ikäluokkia. Moni palasi takaisin 80- luvulla kun työtilanne parani, mutta se myös merkiseeettä ulkomaat maksavat merkittävän osan heidän eläkkeestään
Ja osa jäi pysyvästi ulkomaille
Suurdta ikäluokista on jäljellä n 375000 kun alunperin heitä oli yli 500000

Käyttäjän JuhaniSavonen kuva
Juhani Savonen

Ensinnäkin esittämäsi järjestelmä on kilpailukyvytön globaalissa markkinataloudessa. Osaajat menevät sinne, jossa saavat parhaan palkkion työpanoksestaan. Tässä tapauksessa tuloja ei voida tasata eläkkeissäkään. Muualla Euroopassa eläkemaksut ovat alhaisempia ja järjestelmään ei ole pakko kuulua toisin kuin pohjoismaissa. Itse en ymmärrä katkeruutta hyväosaisia kohtaan. He ovat jaksaneet opiskella ja pitävät isänmaamme tuottavuutta yllä. Nykyistä enemmän osaajia ja menestyjiä on palkittava. Tällöin ihmiset pyrkivät menestymään ja haluavat kehittää osaamistaa.

Friedmanin syntymäpäivän kunniaksi!

Milton Friedman
- Ei ole olemassa ilmaista lounasta!

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Milton on väärässä. Ilmaisia lounaita on joillekin. Maksu lankeaa vain jollekkin toiselle. Näin ainakin Suomessa.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Eikö voi sitten kouluttaa lisää osaajia?

Vai onko niin, että osaajia ovat ne "kyvyt", joiden mammat ja papat sitä ovat aina hokeneet?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"Tosi asia on, että eläkkeiden pitäisi perustua henkilöiden yksityisiin eläkemaksuihin."

Voisitko kertoa meille kaikille, MIKSI näin "pitäisi" olla?

Ennen kuin vastaat, mieti, mitä eroa on eläkkeellä ja säästämisellä. Mitä se "eläke" tarkoittaa. Jos käsite on epäselvä, tarkista eduskunnan asiaa koskeva tahto teoksesta Nykysuomen Sanakirja, kohta "eläke".

Jussi Rajaniemi

"Voisitko kertoa meille kaikille, MIKSI näin "pitäisi" olla?"

Siksi, että jokaisen tulaa maksaa oman työeläkkeensä itse, eikä maksattaa sitä jollain toisella.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Miksi?

Mikäs "eläke" se semmoinen on?

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #31

Sitä voisi kutsua vaikkapa omaksi työeläkkeeksi?

Pekka Heliste

Eläke on vakuutus siinä kuin muutkin vakuutukset.

Ei valuutuksenottaja koskaan maksa omia vahinkojaan vaan muiden

Esim palovakuutuksessa maksut 40 vuodessa ovat 10000 luokkaa,mutra ei sillä taloa saa vaan muut vakuutuksenottajan maksavat uuden talon rakentamisen

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #35

Vain hyvin harvan tönö palaa. Kaikkien oletetaan pääsevän eläkkeelle. Tulevaisuudesta ei enää tosin ole varmuutta.

Eläkemaksu on puhdas vero.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #37

Koko eläkejärjestelmämme on alun perin pohjattu sille realistiselle ajattelulle että:

1) Kukaan ei maksa omaa eläkettään, vaan eläkkeet maksetaan yhteisesti

ja

2) Kaikki eivät MISSÄÄN TILANTEESSA tule nauttimaan eläkettä.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #51

Aivan.
Rahastoinnilla piti tasata kustannusten kasvua. Etk selvityksen mukaan maksut ovat nyt noun 24-25%. Ne tulevat nousemaan 29%. Ilman nuorille tehtäviä leikkauksia ne olisivat nousseet 45% palkkasummasta. Koska rahat menevät pääasiassa maksussa oleviin eläkkeisiin.

Rahastointi ei siis ollut riittävää taatakseen minullekin valehdeltua yhtäläistä eläketurvaa.

2000 syntynyt saisi täyden eläkkeen 71+vuotiaana. Koska edes ay paskat eivät tähän usko. Todellisen työnlopettamisiän uskotaan jäävän alle 65. Tämä leikkaa arvion mukaan eläkkeen noin 38 % palkasta. Siis tämä on puhdas leikkaus. Tänä vuonna eläkkeelle siirtyville keskimäärin 54%.

Tämän onnistuneen leikkauksen ansiosta myös eläkemenot suhteessa bkt alkavat laskemaan oliko 2050 jälkeen en muista.

Aivan osa kuolee ennen ym. Mutta oletus kai edelleen olisi. Että normi kansalaiset pääosin siirtyvät eläkkeelle.

Tämähän oli se eläkepommi mistä 90 luvulla puhuttiin. Oli kuulemma täyttä paskaa ja riittäviä muutoksia ei tehty.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #54

Rahastot eivät ole purkautumassa vaikka suuret ikäluokat ovat eläkkeellä.

Niiden pitäsi olla nolla 2030-2040, kun suuret ikäluokat ovat mullan alla.

Ongelma sisältyy eläkelakiin eli nuo rahastot eivät ole eläkkeensaajien vaan eläkeyhtiön omistajien eli yritysten
Niinpä niitä ei pureta vakuutteujen eduksi nyt kun olisi tarvetta

Eläkkeitä on eikattu joka vuosikymmenenä.Järjestelmää on modernisoitu aina kun on ollut tarvetta esim 1994 systeemiä muutettiin ja 1998 tehtiin mittava leikkaus peräti 25 %

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #54

Pari perus-väärinkäsitystäsi:

1) Missään vaiheessa ei ole lähdetty siitä, että "normikansalainen" jää eläkkeelle. Normikansalainen kuolee ennen eläkkeellepääsyä. Toki, näin ei pitäisi olla, ja tilanne olisi korjattavissa laskemalla eläkeikä 58:aan. Kustannukset veronmaksajille olisivat lähes nolla euroa, sillä työttömyys purkautuisi vastaavasti - ja sitäkin kustantvat aivan samat palkansaajat kuin eläkkeitäkin.

2) Tarkista, hyvä mies, Nykysuomen Sanakirjasta, mitä tarkoittaa "eläke".

3) "Yhtäläinen eläketurva EI tarkoita sitä, että eläketurvva on sama nyt kuin 20 vuoden kuluttua, vaan sitä, että eläketurva on nyt sama kaikille nyt eläkettä saaville ja 20 vuoden kuluttua sama kaikille silloin eläkettä saaville. Mitä siis on valehdeltu?

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #37

Ero on vain riskin suuruudesta. Vakuutusyhtiöt markkinoivat vakuutusta,ei sijoittamista.

Niin vapaaehtoisoa kuin pakollisia eläkevakuutuksen kauppaavat

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #37

Ero on vain riskin suuruudesta. Vakuutusyhtiöt markkinoivat vakuutusta,ei sijoittamista.

Niin vapaaehtoisoa kuin pakollisia eläkevakuutuksen kauppaavat

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #37

Ero on vain riskin suuruudesta. Vakuutusyhtiöt markkinoivat vakuutusta,ei sijoittamista.

Niin vapaaehtoisoa kuin pakollisia eläkevakuutuksen kauppaavat

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #37

Ero on vain riskin suuruudesta. Vakuutusyhtiöt markkinoivat vakuutusta,ei sijoittamista.

Niin vapaaehtoisoa kuin pakollisia eläkevakuutuksen kauppaavat

Käyttäjän JuhaniSavonen kuva
Juhani Savonen

Eläke on varallisuutta, joka kerätään vanhuuden toimeentulon turvaamiseksi. Yksityiset säästöt juuri tätä olisivatkin. Itse koen, että vain kansaneläke pitäisi tulla valtion sääntelemänä. Muutoin yksilöllä täytyy olla vapaus päättää varojensa käytöstä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

""Tosi asia on, että eläkkeiden pitäisi perustua henkilöiden yksityisiin eläkemaksuihin."

Voisitko kertoa meille kaikille, MIKSI näin "pitäisi" olla?"

Nyt se onkin "sinun näkemyksesi", ei enää tosiasia.

Vai tarkoitatko, että jos jokinon sinun näkemyksesi, se on automaattisesti myös tosiasia?

EDIT: "Eläke" ei ole "kerättyä varallisuutta". Tarkista Nykysuomen Sanakirjasta, mitä lainsäätäjä tarkoittaa käsitteellä "eläke".

Omat säästöt ja eläke eivät ole synonyymejä.

Pekka Heliste

Yleisesti eläkkeet koowtuvatkin useasta eläkkeestä

1. Kansaneläke
Se on asumisperuwteinen eli sen saa jokainen maassa asuva maassa asutun ajan mukaan

2 Työeläke

Perustuu työsuhteisiin ja kertyy työaikojen mukaan.
Tässä eläkkeestä on usein se katto ja myösaksukatto

3. Lisäeläkkeet ovat yritys- ammatti ym muilla perusteilla maksettavia eläkkeitä
Yhteistä niille on kollektiivisesti

4. Henkilökohtaiset lisäeläkkeet ovat nimenomaisesti henkilökohtaisia ja maksajana on henkilö itse tai yritys

5. Rahastot
Monessa firmassa on erilaisia rahastoja, jonka voi nostaa eläköityessä tai henkilön tullessa irtisanotuksi

Tällaisia yhden eläkkeen järjestelmiä ei juuri ole maailmalla

Pekka Heliste

Yleisesti eläkkeet koowtuvatkin useasta eläkkeestä

1. Kansaneläke
Se on asumisperuwteinen eli sen saa jokainen maassa asuva maassa asutun ajan mukaan

2 Työeläke

Perustuu työsuhteisiin ja kertyy työaikojen mukaan.
Tässä eläkkeestä on usein se katto ja myösaksukatto

3. Lisäeläkkeet ovat yritys- ammatti ym muilla perusteilla maksettavia eläkkeitä
Yhteistä niille on kollektiivisesti

4. Henkilökohtaiset lisäeläkkeet ovat nimenomaisesti henkilökohtaisia ja maksajana on henkilö itse tai yritys

5. Rahastot
Monessa firmassa on erilaisia rahastoja, jonka voi nostaa eläköityessä tai henkilön tullessa irtisanotuksi

Tällaisia yhden eläkkeen järjestelmiä ei juuri ole maailmalla

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Nykyinen eläkemaksu on vero. Ja hyvin epäoikeudenmukainen. Nyt eläkkeelle pääsevien eläkevon 54% palkasta. Eläkkeelle pääsyikä on ollut kohtuullinen. Eläkemaksut alhaiset. Nyt 20v eläke tulee nykysysteemissä olemaan 38%, maksut korkeat ja ikä hyvin korkea. Lisäleikkauksiakin on tulossa, koska pohja oletuksen 72% työllisyysasteeseen tuskin päästään.

Koska mokat tehtiin aiemmin. Eli ei nostettu eläkemaksuja riittävän korkeiksi jo 80-90 luvun vaihteessa, jotta rahastointi olisi ollut riittävää. On siis kusihousuissa. Maksu lankeaa nuorille. Ilman muutoksia olisi eläkemaksut nousseet nykyisestä 24% vuoteen 2040 45% palkkasummasta, siis koko palkasta. Siihen muut verot päälle.

Eli nuorten on maksettava. Huonoina eläkkeinä ja korkeina maksuina. AY-liike, joka näistä päättää yhdessä työnantajajärjestöjen kanssa luottaa siihen, että nuoret eivät vielä eläkkeitä ajattele. Ja siinä ovat oikeassa. Työnantajille puolestaan on sama miten eläkejakaantuu, kunhan palkkasumma pysyy mahdollisimman alhaisena.

Kuvaan kuuluu, että julkisen puolen eläkemeno/ työntekijä on kovempi, sen maksamme taas veroissa, koska eläke-edut ovat paremmat. Olivat ennen vielä räikeästi paremmat kuin nyt. Kuten kaikki muutkin edut ovat normiduunariin verrattuna. Mä en maksa siis vapaaehtoisesti tälle kusettavalle yhteiskunnalle enää mitään.

Nuorille ja vähän vanhemmillekin pitää sanoa. Aloita säästämään eläkettä varten heti. Tosin näillä veroilla, siis kaikilla veroilla, säästäminen normikansalaiselle on mahdotonta.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

2000 syntyneen alin mahdollinen vanhuuseläkeikä on 68v 3kk. Tavoite ikä on 71v 11kk. Tarkoittaa, että jos jää ennen 71v11kk eläkkeelle eläke leikautuu vahvasti.

No eläkeuudistuksen tekijätkään eivät usko suurimman osan jaksavan näin pitkään. Siksi se on huomioitu ajatukessa mikä on todellinen eläke. Se tulee olemaan pieni. Siis paljon työtä tehneet ja paljon eläkemaksuja maksaneet saavat melko epäoikeudenmukaisen kohtelun.

Tätä uudistusta ay-liikkeen kusipäätkin kehuvat estoitta. Eihän ay-liike voi koskaan olla väärässä.

Pekka Heliste

Terveiden vuosien määrä kasvaa koko ajan. Minun nuoruudessani jo 50- vuotias oli ikäloppu ja hänelle ostettiin kävelyretki tueksi ja keinutuoli jotta saa vähän liikuntaa. Maataloustyöt siirtyivät nuoremmille.

Nyt terveet ikävuodet yltävät jo 60 ikävuoteen ja jos päästää muiden Pohjoismaiden tasolle niin 70- ikävuoteen.

Eläkevuosoakin 2000--luvulla syntyneellä on viitisen enemmän kuin nykyisellä 60-viotiaalla

Ja jokainen sukupolvi vuorollaan päättää minkälaista eläkettä saa ja miten se rahoitetaan. Turha kuvitella,että eläke tulee seinästä

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Ei se seinästä tule. Te jätitte sen nuorempien maksettavaksi. Ilman leikkauksia eläkevero olisi noussut vuoteen 2040 45% palkkasummasta. Muut verot päälle, niin yhtälö on mahdoton.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #45

Höpö höpö,jokainen sukupolvi on muokannut järjestelmää

Esim sotaveteraanit muokkasivat systeemiä niin,että he saattoivat jäädä eläkkeelle 55- vuotiaana ja eläke laskettiin aivan kuin henkilö olisi tehnyt töitä 65- vuotiaaksi

Tai eläkepalkkaa sai vedettyä ja kun indeksiin oli edullinen niin eläke oli muutaman vuoden jälkeen parempi kuin seuraajan palkka

Jokainen sukupolvi korjaa järjestelmää ja

Pekka Heliste

Terveiden vuosien määrä kasvaa koko ajan. Minun nuoruudessani jo 50- vuotias oli ikäloppu ja hänelle ostettiin kävelyretki tueksi ja keinutuoli jotta saa vähän liikuntaa. Maataloustyöt siirtyivät nuoremmille.

Nyt terveet ikävuodet yltävät jo 60 ikävuoteen ja jos päästää muiden Pohjoismaiden tasolle niin 70- ikävuoteen.

Eläkevuosoakin 2000--luvulla syntyneellä on viitisen enemmän kuin nykyisellä 60-viotiaalla

Ja jokainen sukupolvi vuorollaan päättää minkälaista eläkettä saa ja miten se rahoitetaan. Turha kuvitella,että eläke tulee seinästä

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

On pelkkä huono vitsi, että 71v tekisi minunkin töitä. Ei vaikka eläisi 129v.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #46

Ei se.mikään vitsi ole,materiaalit ja työkalut kehittyvät ja helpottavat työtä

Jorma Hujala

Eläkekatto on pelkkää populismia, samoin kuin puhe korkeimpien palkkojen leikkaamisesta. Kuinka paljon peruseläkeläisen eläke nousisi? Ei yhtään. Siis eläke, jonka on ansainnut ja rahoittaa joku muu kuin edunsaaja itse.

Korkeammasta palkasta kertyy enemmän euroja eläkerahastoon kuin matalammasta. Ja niillä rahoilla maksetaan myös peruseläkkeet niille, jotka eivät eläkerahastoja kartoita. Hyvä niin, mutta ei kannata kadehtia, vaikka kuinka paljon harmittaisikin.

Toinen kysymys on Portugalin tilanne itse maksettujen lisäeläkkeiden osalta, joiden verotus on siirretty maksuhetkeen ja jää tapahtumatta.

Toimituksen poiminnat