*

Ajatuksia Suomesta ja Pohjoismaista Taloudellisia tosiasioita ei voi välttää

Suomi, Pohjolan Kreikka

  • Suomi, Pohjolan Kreikka

Velkaneuvottelut Kreikan kohtalosta käyvät kuumana ja ratkaisua ei näy lähiaikoina saavutettavan. Suomalaisen on helppo olla näreissään kotisohvalla juhannuksena ja syödä lähikaupan elintarvikkeita. Suomalainen harmittelee kreikkalaisten rahankäyttöä, niin ylikorkeista eläkkeistä, julkisen sektorin työpaikoista tai maataloustuista puhumattakaan.

Samaan aikaan suomalaiset elävät kuin itse kreikkalaiset. Valtio velkaantuu nopeaa tahtia ja uskotellaan toisillemme, että eläkejärjestelmä pysyy pystyssä huolimatta demograafisista haasteista ja tosiasiasta, etteivät eläkkeet vastaa laisinkaan maksettuja eläkkeitä. Viimeisten ennusteiden mukaan Suomen valtionvelka puhkaisee kuluvana vuonna Euroopan Union kasvu- ja vakaussopimuksen 60 % rajan BKT:hen suhteutettuna. Täten on päivän selvää, ettei Suomi sen paremmassa tilanteessa ole.

Voi toki olla, että Suomella on muutama vuosi aikaa uudistaa taloutensa rakenteita ja joustavoittaa työmarkkinoita luodakseen talouskasvua, joita tarvitsemme välttyäksemme joutumasta Kreikan tapaan Troikan ja IMF:n kontrollin alle. Hiljalleen olisi luovuttava kokonaan työehtosopimusten yleissitovuudesta ja siirryttävä palkkojen markkinahintoihin. Työmarkkinoilla kuin muiden hyödykkeiden tarjonnassa kartellit ovat tuhoisia talouskasvulle.

Toiseksi valtion roolia terveydenhoidossa ja muissa toimialoissa on vähennettävä. Suomella ei ole varaa taata koko maan kattavaa terveydenhoitoverkkoa nykyjärjestelmällä. Yksityistoimijat voisivat hoitaa nämä matalimmilla kustannuksilla etenkin perusterveydenhoidon osalta. Lisäksi maksuterveydenhoidosta pitää erittyyttä omaksi maksukseen, joka olisi vapaaehtoinen.  Lisäksi se olisi korvattavissa yksityisellä sairasvakuutuksella. Yksilön on kannettava tulevaisuudessa vastuuta kustannuksista. Osana globaalia maailman taloutta ei voida ylläpitää muita korkeampia yksikkökustannuksia ja julkinen sairasvakuutusmaksut ovat osa niitä.

Kustannuksien siirtäminen yksilölle ja julkisen vallan vaikutusvallan vähentäminen joustavoittaa Suomen taloutta, ja tuolloin muutokset maailman taloudessa vaikuttavat julkiseen talouden tilaan vähemmän. Jos työmarkkinat eivät jousta, niin korkea työttömyys on ainoa, mikä voi kansantaloudessamme joustaa. Täten tulevaisuuden eläkkeiden maksun kannalta, nämä uudistukset on toteutettava.

Juhani Savonen

Puheenjohtaja                                                                                                                                                                       Espoon Nuoret Järkiporvarit ry

Viitteet:

http://www.tradingeconomics.com/finland/government-debt-to-gdp

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Jotain voimme kreikkalaisilta oppia. Kun olemme tarpeeksi lainailleet, asettakaamme lainaajillemme ehtoja.
Lottovoitto olisi syntyä Kreikkaan eikä tänne Suomeen, joka muidenkin velat takaa ja huomenna maksaa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Valitettavasti (?) Suomi ei tule käyttäytymään yhtä röyhkeästi kuin Kreikka, vaan tekee kiltisti kaiken mitä troikka tulee määräämään.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Katsotaan nyt ensin mitä Sipilä saa aikaan.

Oikeistokoaliitio on nyt vahva sekä hallituksessa, että eduskunnassa.
Köyhien kyykyttäminen onnistunee, kun ammattiyhdistyksetkin puoltavat aika pitkälle hyvin toimeentulevia työssäkäyviä, varakasta ja keskituloista väkeä.

Köyhät ha työttömät saa nyt huutia, mutta ehkä Suomen talous pelastuu ilman että rikkaiden tarvitsee kärsiä, sehän on tämän halituksen varsinainen päämäärä.

Muuten, jos Sipilä epäonnistuu ja troikka kuitenkin tulee määräilemään, niin kannattaa tehdä niinkuin troikka sanoo. Mutta enhän minä sitä päätä, vaan kansa päättää, niinkuin Kreikassakin päättää.

Käyttäjän JuhaniSavonen kuva
Juhani Savonen Vastaus kommenttiin #3

Juuri niinhän on toimittava elintasommehan on suhteessa tuottavuuteen liian korkea. Elintaso joustaa maailman markkinoilla, ei kilpailu.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Kun kerran Suomi on Pohjolan Kreikka, niin blogisti voisi vertailun vuoksi laittaa tuohon Suomen velkasuhteen viereen myös kreikan vastaavan käppyrän. Tai Saksan.

Toki Suomessa nyt yritetään kovaa vauhtia päästä Pohjolan Kreikaksi tarjoamalla talouteen samoja lääkkeitä kuin Kreikassa. Mitenkäs siinä kävikään, BKT kyykkäsi 30% ja velkasuhde hyppäsi 50 %-yksikköä? Muthei, koska se toimi Kreikassa, niin sen on pakko toimia täälläkin.

Rakenteisiinhan Suomessa ei ole puututtu mitenkään, jos ei sellaiseksi lasketa päätöksiä panostaa tulevaisuudessa risupaketteihin, tai määrätietoista toimintaa suomalaisten koulutustason laskemiseksi.

Käyttäjän JuhaniSavonen kuva
Juhani Savonen

Suomessa ylikouluttaudutaan, ja siksi koulutuksesta on leikattava. Maailman politiikan osaaminen ei luo hyvinvointia, toisin kuin insinöörit. Siksi tuottavuutta lissäviin koulutusaloihin onkin panostettava tuleivaisuudessa. Tällöin on koulutuksesta leikattava.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Olen samaa mieltä. Suomessa yritetään kouluttaa ihmisistä viisaampia kuin mitä heistä voi tulla. Syy on varmaan siinä että hyvin koulutettuille fiksuille, näppärille, motivoituneille, ahkerille ja sosiaalisille työpaikkoja kyllä riittäisi.

Valitettavasti koulutus auttaa vain siihen koulutukseen, jos puuttuu niitä muita tarvittavia ominaisuuksia, niin koulutus ei siihen auta.

Pitäisi siis keskittyä kouluttamista enemmän siihen että luotaisiin työpaikkoja huippuyksilöiden lisäksi myös meille keskenkertaisille ja sitä heikommille ihmisille. Tässä suhteessa koulutus ja työpaikkojen luonti johtaa nyt siihen että korkkia väännetään väärille jengoille. Meneehän se korkki niinkin kiinni, mutta ei se pidä, vaan vuotaa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Jaa, no siinä tapauksessa lienee turvallista olettaa, että kauppat. yo. Savonen elää itse niinkuin opettaa, ja päättää opiskelunsa kandidaatin tutkintoon?

Löytäisitkö muuten jonkinlaisia referenssejä siihen, että Suomessa ylikouluttaudutaan? Ei muuten, mutta kun tutkimusnäyttö (ks. esim. Aschauer, OECD etc.) lienee aika lailla yksiselitteisesti sitä mieltä, että koulutukseen tehtävät panostukset näkyvät kaikkein voimakkaimmin BKT:n kasvussa.

Käyttäjän JuhaniSavonen kuva
Juhani Savonen Vastaus kommenttiin #11

Voi olla hyvinkin, että jätän kandidaatin tutkintoon ja jatkan tutkinnon loppuun Ruotsissa tai muussa maassa. Näissä tutkimuksissa huomioidaan vaan satsaukset koulutukseen eikä niihin aloihin joihin satsataan. Jos satsataan rahoituksen koulutukseen maailman politiikan sijaan saadaan korkeampi elintaso. Hyviä vertailu kohteita Luxemburg ja pohjoismaat.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #13

Eikös se maisteriksi jatkaminen ole ylikouluttautumista ihan yhtä lailla silloin, kun sen tekee Ruotsissa? Kysymyshän oli siitä, onko kandin osaamistaso riittävä vai ei. Etpä itsekään ole oikein varma, ja hyvä niin. Kyllähän sinä rahoitusalalla sijoitusneuvojaksi kandin papereilla kelpaat, mutta vaativampiin hommiin taitaa vääntö loppua kesken.

Olet oikeassa siinä, että tutkimuksissa tosiaan huomioidaan yleensä vain satsaukset koulutukseen. Toisaalta, meillähän ei olla lisäämässä resursseja sinne "paremmin tuottaville" aloille, vaan leikkaamassa panostuksia yleisellä tasolla, mikä tarkoittaa leikkauksia myös "paremmin tuottavaan" koulutukseen.

Esimerkkialasi ovat muuten ajalta bilateraalikauppa ja suljettu talous. Kysy vaikka niiltä, joilla homma on mennyt viime vuosina reisille siksi että maariski Ukrainan, tai sen seurauksena Venäjän osalta toteutui. Olisi ollut siitä maailmanpolitiikan tuntemuksesta iloa.

Käyttäjän JuhaniSavonen kuva
Juhani Savonen Vastaus kommenttiin #14

Liiemmin valtiotieteen maisterit hoida tuota maariskin arviointia. Taitaa olla KTM tutkinnon omaavan analyytikon tehtävä usein kyseessä. Täten olisikin leikattava yhteiskuntatieteiden puolelta.

Viljo Häggman

Koulutus Suomessa sisältää paljon turhaa, johon meillä ei ole varaa. Epäilen suuresti että Suomi nousee lamasta esimerkiksi naistutkimuksen avulla.

Jyrki Paldán

Suomi kyllä tosiaankin on Pohjolan Kreikka, samalla tavalla hallitus on päättänyt harjoittaa myötäsyklistä talouskuripolitiikkaa, ja todennäköisesti lopputuloskin tulee olemaan sama.

"Nykytasolla, jos ansioverotusta kevennetään on miltein kaikille varaa hankkia yksityinen sairasvakuutus."

Höpöhöpö, ei todellakaan jäisi ja sen osoittavat lähes kaikki yksityisen terveysvakuutuksen varassa hoidetut terveydenhuolotjärjestelmät. Sen lisäksi että olisi joukko pienituloisia, joilla ei olisi mahdollisuutta hankkia yksityistä sairasvakuutusta, on lisäksi opiskelijat, työttömät ja työikäiset, mutta -kyvyttömät, joita on yhteensä miltei miljoona.

Käyttäjän JuhaniSavonen kuva
Juhani Savonen

Opiskelijat nauttivat omia rankasti subventoitua terveydenhoitoa ylioppilaskunnan jäsenyyden turvin ja työttömät vastaavasti maksaisivat kyseistä julkista sairasvakuutusta kuin nytkin. Tosiasiahan on, että nykytilanteessa tuottavuutemme ei oikeuta nykyiseen elintasoon ja siitä on leikattava!!

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Tosiasiahan on, että nykytilanteessa tuottavuutemme ei oikeuta nykyiseen elintasoon ja siitä on leikattava!!"

Tämä talouden alamäki on pitkälti oman puolueesi ansioita. Kokoomus on tehnyt 8 vuotta vääriä päätöksiä liittovaltiounelmassaan joka ei koskaan toteudu. Säästäminen ja leikkaaminen nykytilanteessa on väärä päätös mutta ainoa mahdollinen Suomen ollessa yhteisvelkavaluutassa.

Käyttäjän JuhaniSavonen kuva
Juhani Savonen

Nykyinen alamäki ei ole seuraus verojen laskusta mm. varallisuusvero, jotka mahdollistivat tuottavuuden kasvun 90-luvun laman jälkeen ja elintason nousun. Sen sijaan Suomen työmarkkinoiden kustannusten muodostusmalli on 70-luvulta, jolloin maatamme hallitsivat demarit ja keskusta. Täten nykyiset rakenteet, joilla ei voi kilpailla yhteisvaluutassa tai edes globaaleilla markkinoilla on demarien ja kepun aikaansaannosta. Yli korkeat yleissitovat palkat ja etuudet ovat siitä 70-luvun politiikasta peräisin, joista on luovuttava historian jäänteinä.

Toimituksen poiminnat